Terveisiä Turusta :)

Kotona ollaan taas :) Ihanaa päästä kotiin vaikka olikin ihan mielettömän mukava ja hauska reissuja jännittävä... nimittäin bussikuskin ajotaidoit joutuivat välillä kovalle koetukselle kun toisella kädellä puhuttiin puhelimeen ja toisella kädellä lähetettiin tekstiviestiä toisesta puhelimesta :o ja ihmisellähän on vain 2 kättä! Kaikesta huolimatta bussikuskimme oli erittäin mukava ja hyvät hermot omaava, vieressä joikasi mennen tullen sorsapilli (Jatsikatin Albert J. OSH n) ja veljensä A-molli, OSH n.. pojilla oli oikein kauniit ja kujertavat äänet ;)

Meillä reissu meni paremmin kuin olisin kuvitellut, mitä nyt pojat päättivät sturdissaan hakata toisiaan otsikkoon vähän väliä ja muistivat toki osoittaa mieliään myös arvosteluissa mutta muutaman "jäähyn" jälkeen yhteiselo alkoi toimia ja sunnuntaina nukuttiin jo samassa pesässäkin poikien kesken, Esme vähät välitti jätkien välien selvittelyistä.

Pikkusella oli molempina päivinä serttikisa Santuzzan Fandangon eli Hermeksen kanssa ja kaikesta jännityksestä huolimatta Pikkunen sai sekä Thealta että Martilta kotiin tuomisiksi CAC:t :) Elämäni ensimmäinen serttikisa ja niin pöljältä kuin se tuntuikin niin olin koko lauantain tooooosi hermostunut ja jännitin aivan kamalasti.. vertailussa tuntui että polvet pettää ja kädet tärisi aivan kamalasti.. onneksi Hermeksen omistaja Sofia taisi jännittää yhtä paljon ja kauhunsekaiset nauruhepakat ennen arvostelua auttoi siihen että meillä oli ihan mukavaa ja kissatkin pysyivät käsissä :D

Esme sai molempina päivinä EX 1:t ja todella kivat arvostelut :) Päästiin TP-valintoihinkin mutta neidin pienen koon vuoksi ja korvien takia jäätiin kakkosiksi molepina päivinä, vaan ei haittaa yhtään :) Onhan se pienempi kuin 5kk ikäinen pentu yleensä on mutta jos se ei pentuna olisi sitä Kortisoni pistosta saanut niin minulla tuskin Esmeä olisi...

Sunnuntaina Roope sai sitten ekan CAP:n kaikesta kiroilusta ja säksättämisestä huolimatta, päästiin TP-valintaankin mukaan mutta niiden roikku korvien keskellä meillä ei paljoa mahiksia ollut ;) Kivan arvostelun Roope Martilta sai ja paljon kehuja joten kovin olen ylpeä omista lapsistani <3

Kotiin kun päästiin niin Esme alkoi oksentamaan ja tätä on nyt jatkunut tähän aamuun.. tänään ei ole enää oksentanut mutta kakostelee kovasti ja on kovin vaisu. Olen pakko juottanut Rehydration Supporttia, a/d:tä + vettä ja kermaviiliä ettei pääse kuivumaan, huomasin myös eilen että sen kaikki hampaat heiluvat ja käteen jäi eilen jo yksi poskihammaskin joten mennään huomenna eläinlääkäriin kaiken varmuuden vuoksi. Kaikki kulmahampaat se on jo vaihtanut uusiin ja pysyviin joten aloin myös miettiä että voisikohan syy löytyä hampaistakin tuohon kipuiluun.. katsotaan mitä huomenna tapahtuu.

Sanin laskettuun aikaankaan ei ole enää kuin 3 päivää.. HUI! Käyn pe ostamassa emonmaidon vastiketta valmiiksi ja annan sijoituskotiin, yritän itse pysytellä pois synnytyksestä koska A. Sani inhoaa vieraita ihmisiä ylikaiken enkä halua riskeerata synnytystä olemalla vieraana ihmisenä läsnä ja B. jos meillä pörrää näyttelystä saatu vatsatauti niin missään nimessä en halua että Sani ja pennut sen saavat. Sijoituskodissa on kuitenkin pieneläinhoitaja (työkaverini) joten kyllä siellä pärjätään :) Hätätapauksessa pääsen kotoa onneksi hyvin nopeasti paikalle.