Kuulumisia

Onhan tässä sattunut ja tapahtunut kaikenlaista jos näin voisi sanoa :)

Kotona kykkii vielä 4 muksua, Mauno Armas ja Vauhti lähtevät pian Paulan hoiviin ja Senna luultavasti sitten Erystä... Sennan kohtalo on vielä hieman avoin koska mielestäni se ei kasva samassa tahdissa muiden kanssa (no okei onhan se tyttö mutta silti...) vaikka sillä on kova ruokahalu ja ulosteet ovat aivan normaaleja. Tulevaa omistaa tämä ei kuulema haittaa mutta minua vähän nyrppii joten pyysin että voisin vielä katsoa sen kehitystä Eryyn saakka ja tehdä sitten päätöstä puoleen tai toiseen, alunperin Sennan piti muuttaa RUROKista viikko sitten.
Jotenkin minua vain tökkii luovuttaa tuollainen laiha ruippana vaikka sen on ell täysin terveeksi todennut... ehkä mä sit vain olen outo :D
VinkuVeikkoIlmarille ei etsitä kotia, ei silti kaikki kiinnostuneet lopettavat yhteydenpidon siinä vaiheessa kun kuulevat että VinkuVeikolla on suhteellisen raju sydänvika... harmi sinänsä koska pentu itse on aivan unelma mutta ymmärtäähän sen; kuka haluaa ostaa pentua jonka elin iästä ei voida mennä edes vuoden ikään asti takuuseen (ei silti en koskaan lupaa että kukakin elää mitenkä pitkään, se on sula mahdottomuus) ja VinkuVeikko voi lähteä pois silmän räpäyksessä.
Tietenkin sydänvian löytymisen jälkeen mieheni joka on heikkona kaikkiin reppanoihin sanoi että VinkuVeikko voi olla meillä niin pitkään kun oikea koti löytyy... eilen se oikea koti kuulema on löytynyt, Kaitsu sai ihka oman kissansa :D

Luonteeltaan VinkuVeikko on IHANA !!! Se täytyisi jokaisen tavata livenä, ei sitä pientä nassukkaa voi olla rakastamatta ja sehän tässä hirvittääkin kun koko ajan saa pelätä milloin on aika, toivottavasti Vinku elää sydänviastaan huolimatta pitkään ja kunhan se hieman tuosta kasvaa menemme ell ja mietitään lääkitystä sun muuta :) Nyt se on vielä hieman liian nuori.
VinkuVeikolla on hyviä ja huonoja päiviä, joskus se jaksaa touhuta kuin pieni termiitti ympäriinsä ja sitten yhtäkkiä tulee väsy ja siinä meneekin sitten muutama päivä.

"Isojen" kissojen keskuudessa ei kummempia ole tapahtunut, Aapon testitulokset tulivat ja pikku jätkä on nyt FELV ja FIV negatiivinen sekä Giardia negatiivinen, samoin Roosan giardia oli negatiivinen kuten arvelinkin mutta koska sain kimppahinnalla noita tutkimuksia Kuopion uudessa laboratoriossa niin totta kai niitä sitten otettiin ja kerättiin kikkareita kolmelta päivältä :D

Olen miettinyt josko ilmoittaisin Maxia ja Aapoa TUROKin näyttelyyn marraskuussa...siellä olisi oman kategoriamme erkkari joten olisi ihan mielenkiintoista lähteä sinne, Maxiähän ei tavan arvosteluun voi serttijumin vuoksi ilmoittaa mutta jos sen veteraaneihin veisi, on nimittäin pappa hyvässä lihassa ikäisekseen ellei jopa hieman pulleakin <3 mutta katsotaan nyt, alkavat opiskelutkin hieman painavat niskassa joten voi olla että ilmaannun ainoastaan turistina Kirsin seurassa sinne esittelemään Nallea ja Leoa :))

Tulevana viikonloppuna olisi sitten PIROK jonne lähden turistina heilumaan sekä huolehtimaan minun ja Hannan silmäterästä Yumista, Hanna itse on töissä joten minä sitten serveeraan Yumia pitkästä aikaa :) PIROKin jälkeen aloitankin opiskelut ja ryntään ekan kouluviikon jälkeen sitten Helsinkiin ottamaan vastaan Keskimaan ensimmäistä pentuetta! Olen siis luvannut mennä Hannalle synnytysavuksi ja tueksi ja mielellänihän minä sinne menen :) Onhan se Bertta vähän munkin rakas <3

Pentujen uusista kodeista on kuulunut mukavia kuulumisia, Onni on nuorentanut kotikissa Taavia ja pojat leikkivätkin yhdessä ja Unski simskun kainalo on paras paikka nukkua!! Myös Hannalta on tullut kuvia ja kuulumisia Piggystä ja sielläkin menee upeasti, myös Maria on kertoillut Allin kuulumisia ja ylpeänä olen niitä lukenut! Kaikki ovat hurjan reippaita, sosiaalisia, kilttejä ja ihania pieniä kissan alkuja, myös Sirulla menee uudessa kodissaan hyvin !!

Nämä ovat niitä uutisia mitä kasvattaja toivoo aina kuulevansa, meillä käytetään paljon aikaa pentuihin aina kun niitä on ja niitä sosiaalistetaan kaikin keinoin, käsitellään, pidetään hyvänä, pussaillaan, rutistellaan ja rakastetaan isolla ÄRRÄLLÄ!! joten mielelläni luen mukavia kuulumisia luovutuksen jälkeen, tietääkseni olen tähän mennessä onnistunut suhteellisen hyvin luonteiden kanssa ja toivon että näin olisi jatkossakin, yritän aina valita ulkonäöstä ja väristä riippumatta toisilleen luonteiden puolesta sopivimmat kumppanit jotta se itämaisen ihana höhelö luonne tulisi myös pennuille :) Varmasti rasittavin pentue on omistajilta kysyttäessä viime tammikuinen BeeGee joukko... kuulemani mukaan Mörkö työntyy suuhun ja iholle asti, Bertta on varsinainen prinsessa, Leo tahtoo olla kaveri kaikkien kanssa ja sitä rataa :D Eikä toi meidän Emilkään mikään hiirulainen ole, aina saa tarkastaa pyllynsä alusen ennen kuin istuu kun herra tahtoo sylkkyyn <3 Tälläisiä lisää!!