Pennut kasvaa ja luovutus lähenee

Niin se aika vain menee, pennut ovat jo isoja kissoja ja pian onkin luovutuksen aika :)
Suruhan siinä puseroon tulee kun näihin on niin kovasti kiintynyt mutta toivon että nämä pienet muruset tuovat uusiin koteihin yhtä paljon onnea ja rakkautta kuin meille täällä ollessaan.

Pennut ovat 2x rokotettuja ja ell tarkastamia ja ne matkaavat mukanani viikonloppuna Helsinkiin kasvattajansa Lauran tykö, omat pentuni muuttavat tuolta näyttelystä uusiin koteihinsa paitsi Armas joka jää Kuopioon näyttelyn ajaksi ja lähtee puoliveli Vauhtinsa kanssa sitten syyskuun alussa Paulan kotia tuhoamaan :)

Pentujen kasvua on ollut mukava seurata ja varsinkin kun kyseessä on ollut 2 eri pentuetta, samalla kertaa ne ovat niin samanlaisia ja silti niin erilaisia. Pennuille on tarjottu monia erilaisia ruokamerkkejä jotta ne tottuisivat mahdollisimman monipuolisesti kaikkeen, luojan kiitos Zooplussasta josta saa tilattua jos vaikka mitä :) Pennuille on tarjottu paljon tuoreruokaa myös ja kuivaruokaa pidetty varsinkin näin pentuaikana esillä koko ajan ja hyvin lapset ovatkin niitä myös syöneet, koira on saanut paljon munanvalkuaisesta tehtyä kokkelia eväänsä seassa kun pennuille on annettu keltuaisia :D On sosiaalistettu ja totutettu koiraan ja muihin kissoihin.

Pentujen luonteista on käynyt selväksi että mm. Siru on hyvin tietoinen itsestään ja on varsinainen rinsessa, nirppanokka joka vänisee heti kun joku ei miellytä :D Vauhti, Onni ja Vinku menevät sen enempää pelkäämättä ja varomatta, ihan hurrrrja kolmikko jonka edestä isommatkin kissat sinkoavat karkuun! Mini on ihan hurja ihmismagneetti <3 Se roikkuu ihmisissä viimeiseen asti ja nukkuu kainalossa yöt. Voitte arvata että vaikeaa näiden luovutus tulee olemaan!

Viikonloppuna olisi sitten edessä RUROK ja hitonmoista juoksemista, neloset kolmella tuomarilla ja kissoja mukana ihan kiitettävä määrä :D Hieman on fiilis maassa koko näyttelyn suhteen kun on jos jonkin moista paskaa taas tullut niskaan ja kuullut erilaisia stooreja mutta jospa mä palautan noi paskakannut täytenä niille satutädeille ja vietän mukavan viikonlopun muutaman ystävän seurassa ;)
Moni ihminen ei vain tajua sitä paskaa puhuessaan että tässä hommassa minä en ole yksin, kaikki se paska mitä jauhetaan koskee myös avomiestäni ja loukkaa myös häntä, kasvattajanimemme on yhteinen ja kissamme ovat yhteisiä, kotimme jossa asumme on yhteinen ja kissat ovat molemmille rakkaita, mä jaksan suhteellisen paljon paskaa ottaa vastaan mutta joskus joku voisi kysyä tuolta kakslahkeiselta kans kuinka paljon se jaksaa ;) Ihan vain vinkkinä niille jotka sitä kakkaa jaksavat jauhaa...ja hei ainahan voi tulla katsomaan onko se paskan jauhanta oikeasti sen arvoista ja pitääkö kuinka hyvin paikkansa :D
Jos jaksaisin ja kehtaisin kertoisin mitä kaikkea kivaa onkaan liikkeellä mutta eiköhän se juorurinki pidä siitä huolen että muutkin kuulevat ;)