Mistähän sitä aloittaisi... kuten olen tuolla aiemmin kirjoittanut niin meillä on tapahtunut jonkun verran muutosta kissojen kesken, ei niin helppoja asioita mutta siitä viis kunhan kissat voivat paremmin. Kauan mietin mitä kirjoitan ja miten koska tiedän että niitä paskan niskaan nakkelijoita löytyy taatusti....helppohan sitä on aina muita kritisoida ja itse olla täydellinen, syyllistyn tähän monesti itsekkin :p
Kerma ei ole voinut meillä enää pitkään aikaan hyvin, ja nyt ei enää puhuta kuukausista vaan ennemminkin vuodesta/vuosista ja tämä on ollut tiedossa kyllä, aina on tilanne kuitenkin joksikin aikaa korjaantunut ja erinäiset kahnauksen unohtuneet, Kerma on antanut osansa muille ja ollut myös sitten se ottaja omalta osaltaan. Monet kerrat olen miettinyt miten se kissa nauttisi kun se saisi 100% huomion itselleen, aikaa, rakkautta ja rauhaa mikä meillä ei luonnollisestikkaan aina onnistu...Kerma kun on hyvin pitkälle rauhaa rakastava oman arvonsa tunteva lady joka ei viihdy porukassa, kasassa, jengissä tai pinon alimmaisena nukkumassa.
Tilannetta on yritetty purkaa monet kerrat erilaisin keinoin mutta silti on koko ajan aina ajatuksissa ollut se miten onnellinen Kerma olisi jos se saisi oman valtakuntansa jota johtaa...sitä sopivaa ja täydellistä ei vaan koskaan löytynyt vaikken koskaan sitä etsimällä etsinyt, kypsyttelin ajatusta lähinnä omassa mielessäni kunnes sitten vastaan käveli Suvi :)
Nyt on 2vko:a kulunut siitä kun Kermasta tuli Joensuulainen ja se on pitänyt jöötä Suvin taloudessa, alaisina 2 Whippettiä Bea ja Uni ja voi miten ihanalta se näyttää kuvissa!!
Kun Suvi tuli hakemaan Kermaa tuntui että maailma loppuu siihen, ei ollut mitenkään helppo asia luopua kissasta joka on viimeiset 6v elämästäni tehnyt siitä ihanaa, vittumaista (Kerma on aina ollut vähän veemäinen...), rasittavaa (se juttelee 24/7) ja silti niin onnellista etten päivääkään vaihtaisi pois! Vaan taisi Kerma tietää mitä tapahtuu, se itse käveli boksiin ja oli valmis matkaamaan uuteen kotiinsa reippaana ja innokkaana :)
2vko:a meillä on ollut oudon hiljaista, ei ole Kermaa juttelemassa, ei ole päivittäisiä kahnauksia milloin kenenkin kanssa, ei makkarin suljettua ovea että Kerma saisi olla rauhassa eikä vaatehuoneessa olevaa jemma vessa-astiaa Kermaa varten että se saa toimittaa asiansa rauhassa, on ainoastaan upeat valokuvat ja kuulumiset Suvilta kuinka hienosti Joensuussa sujuu ja miten ihanasti Kerma nukkuu Bea Whipetin kanssa vierekkäin <3 voi miten toinen nauttii rauhasta ja rakkaudesta taas kerran elämässään!
Olen vihdoinkin onnellinen että Kermakin on onnellinen, on outoa tuntea samalla iloa ja surua mutta ainahan on valokuvat ja tieto että Kermaa voin mennä tervehtimään milloin tahansa :)
En varmasti koskaan pysty kiittämään Suvia tarpeeksi siitä että Kerma sai muuttaa heille pitämään järjestystä talossa ja sai noin upean uuden ihanan kodin ja omistajan jonka kiertää häntänsä ympärille, KIITOS Suvi :)
Kermulin kuulumisia voi jatkossa lukea Suvin blogista ja kotisivuilta :
http://bedazzled.blogit.fi/
http://pikkunokanbedazzled.nettisivu.org/etusivu/
3 kommenttia:
Hienoa että kaikki meni hyvin! Raskaita päätöksiä tosiaan.... Mutta kissojen onnellisuus on se pääasia!
Tulipa hyvä mieli :) Kiitos vain itsellesi Mirka!
HAH. Tämä ratkaisi arvoituksen, kuka kermasismku olikaan Suvin kuvissa, jotka hää postasi whipettifoorumeille ;D no mutta Kermahan se! Jokainen whipetti ansaitsee oman punaisen/cremen itämaisen.
Lähetä kommentti