Evangelina

Hirveästi on tullut kyselyitä mitä Evalle tapahtui... kyllä se edelleen hengissä on vaikka välillä näytti siltä että saamme jouluenkelin, voi tätä riemua kun saan silittää sen turkkia :)

Evangelina siis roikkui oikeastaan koko viikon siinä ja siinä että lähteekö vai ei, voin sanoa eläneeni elämäni raskaimman joulun. Lähimmät kaverit tietää että hysteria ei ollut kaukana ja paniikin omaisesta itkusta ei meinannut tulla loppua.

Kukaan ei vieläkään oikeastaan tiedä missä meni vikaan ja mikä Evalla oli hätänä.. se ei syönyt, se ei juonut, se ripuloi ja oksensi, se kuivui kasaan muutamassa tunnissa, se ei liikkunut, se vain makasi, se kuolasi ja kuihtui.
Me ollaan aika hyvin tämä joulu vietetty milloin missäkin klinikalla mutta se kannatti.

Armoa ja aikaa saatiin aina seuraavaan päivään ja mietittiin että joko on aika luopua niin aina jotain ihmettä tapahtui. On otettu kokeita, testejä, kuvia ja ultraa, pennut voivat hyvin: ne kasvavat ja liikkuvat, viimeisimpien mukaan kaikkien sydämetkin lyövät :)

Pe ei näyttänyt iloiselta, Evaa ei kiinnostanut mikään ja se valutti kaiken pakkoruokinnan avulla annetun ruuan suupielestään ulos.. sinne meni nutriplussat ja a/d:t vaan ei kun uutta satsia naamariin. Sovittiin ell kanssa että katsotaan ma asti, keksimme keinon millä ruokaa ei suusta ulos purskuteta ja sanoin että ma asti mennään näin, oksennuksen estoa pussillinen pöydällä ja taisteluvälineet valmiina. La 27.12 Eva sitten päätti maistaa VIIKON syömättömyyden jälkeen raksuja, meillä tansittiin riemutanssia!!! Su 28.12 tuli myös ensimmäinen oikea kakkapökäle!! ja vesikin kelpasi kupista juotuna!! Jalalla pantiin taas koreasti muttei vielä hirmuisesti uskalla riemuta, pieni voitto tämäkin ja päivä kerrallaan!

Itse löin jo pentujen osalta hanskat tiskiin ke, tuollaisesta ei mikään pentu elossa selviä varsinkin kun emon ravinnon saanti oli mitä oli, ruokaa meni milloin mihinkin.. to ultrattiin ja kaikki elossa! Edelleenkään en toivo pentujen osalta mitään kunhan vain Eva jaksaa nyt hoitaa itsensä kuntoon, menkööt vaikka kaikki pennut mutta Eva!!

Varsinainen mysteeri, omat kissat kaikki täysin kunnossa. Toki ne ovat olleet eristyksissä Evasta koko sen meillä olo ajan. Kellään muulla ei mitään oiretta. Evan ruokavalio ollut täysin sama, samaa hiekkaa, samat ruuat. Ei ulkopuolisia vierailijoita tiineysaikana, ei mitään uutta ja ihmeellistä ole tapahtunut. Kenelläkään mitään hajua mikä sitä vaivaa/vaivasi.. ihmetellään ja ihmetellään.

On heitetty ilmaan toksoa, coronaa, mahatautia, herpestä, myrkytystä (raskaus) ja vaikka sun mitä vaan kun mitään ei ole selvinnyt. Ainoastaan se että mitä ilmeisimmin se on virus, tulehdus arvot olivat ok. Kuumetta oli ti hieman 38,9 ja to oli alilämpöä 37,1. ultrassa ei ylimääräistä nestettä missään, samoin röntgenistä ei mitään löytynyt. Pulssi oli 200 mutta ell arveli syyksi pelon ja jännityksen. Verisuonet siistit, hengitysäänet siistit ja sydän hyvän kokoinen.
Otappa siitä sitten selvää että vika oli missä ... huoh.

Viikon unettomuuden jälkeen allekirjoittanutkin sai viime yönä nukuttua ruhtinaalliset 12h, nyt toimii taas pää hetken aikaa.

Nyt vaan toivotaan että elämä jatkuu tuonne ylös päin kohti ruokaa ja vettä ja loput 2vko:a menisi täydellisesti!! Peukut pystyyn!