tiistai 31. maaliskuuta 2009

Me ollaan jo 11 viikkoisia!!

Niin se aika vaan menee, lapset täyttivät tänään jo 11 viikkoa ja meno on edelleen kuin formula kisoissa konsanaan :D
Ensi viikolla ne olisivat sääntöjen mukaan muuttovalmiita mutta mepä saadaankin pitää ne toukokuun loppuun asti täällä, lällää :p

Trikozol kuuria on kohta takana 2vko:a ja vielä toiset 2vko:a edessä, sen jälkeen viikon tauko ja sitten vasta pääsemme rokotuksille. Pentujen painot nousevat koko ajan huimaa tahtia, Bertta, Lana, Leo ja Emil ovat jo yli kilon painoisia, Mörkö keikkuu ihan siinä rajoissa ja RuuRukkanen eli Eve on jo hienosti yli 820g!!! Se onkin oikeasti maailman ihanin pieni tirriäinen ♥

Ollaan tässä vähän etsiskelty syitä tähän mahdolliseen tartuntaan (näytteitähän ei ole otettu missään välissä) ja näyttäisi siltä että se tartunta on alunperinkin tullut Evan mukana. Evahan ei kertaakaan ole asunut samoissa tiloissa meidän muiden kissojen kanssa ja meidän omat kissat saavat madotuksensa säännöllisesti 2-3x vuodessa.... asiasta sen enempää nyt jauhamatta sanon että muistakaahan myös madottaa ne sisäkissat säännöllisesti ettei tule samanmoista rumbaa kuin meille, onneksi kissa on ollut eristyksissä koko ajan ja epidemia on saatu rajattua tähän yhteen huoneeseen! Mutta helppoa ei ole ollut ja Evangelinan jouluinen katastrofi myös aika pitkälti selittyy mahdollisen tartunnan vuoksi joten... :/

Pennuista joka tapauksessa ei ole virta kadonnut mihinkään eikä mammasta, mammakin on nyt lääkityksen vuoksi alkanut saada massaa vaikka se edelleen imettää, enää ei tunnu kylkiluut eikä selkäranka ja nyt sitä voi sanoa jo ihan kissaksi, ärsyttäväksi sellaiseksi nimittäin Eva ei ole koskaan hiljaa :D

Pennuista on alkanut löytyä ihania luonteenpiirteitä sitä mukaan kun ne ovat kasvaneet, RuuRukkanen ja Mörkö ovat hirmuisen ihmisrakkaita, molemmat hakeutuvat nopeasti syliin ja aloittavat hurjan kehräyksen. RuuRukkanen myös pesee kaikki ihmiset jotka se saa kiinni ja voitte arvata mikä urakka sillä on pitää meidät puhtaina ♥
Pojat ovat semmoisia vili vilperttejä, syliin ei saa ottaa jos joku vaikka sattuu näkemään ja ne ovat aina tekemässä pahojaan, välillä sitten iskee hellyyskohtaus ja pitää tulla sylkkyyn keikistelemään ja surisemaan. Bertta sitten on sellainen poikatyttö, se rymyää poikien kanssa ja hyppelee korkealle niiden kanssa muiden pysytellessä vielä suht hyvin maan kamaralla, Bertta tykkää myös istua sylissä ja tillottaa maailman menoa aika ajoin. Lana on sitten sellainen neitien neiti, hirveän tarkka siisteydestä ja vessa-astioiden puhtaudesta, elämän tehtävänä selvästi peittää muiden tekemiä kakkoja :D Mörkön paras kaveri ihan ehdottomasti.

Kaikki ovat kuitenkin luonteeltaan hirmuisen kilttejä, sosiaalisia, leikkisiä ja rohkeita sekä uteliaita, aina siellä missä tarvitaan ja ei tarvita :D Leo, Mörkö ja Bertta ovat kotinsa löytäneet, Lana ehkä joten Emil ja RuuRukkanen ovat vielä omia sylejään vailla.
Emilin kanssa ei ole kiire koska sen silmät hoidamme ensin kuntoon, RuuRukkanen alkaa hiljalleen etsiä omaa lemmikkikotiaan koska kasvu on reipasta ja tirriäinen on ihan jo pieni kissa :) RuuRukkanen etsii lemmikkikotia ihan siksi että se katsoo aika ajoittain kieroon, varsinkin kovasti keskittyessään ja innostuessaan sen silmät menevät kieroon :D
Hassun näköinen pieni otus se on ja niin kovin rakas, en tiedä mistä johtuu mutta RuuRukkaseen olen itse eniten kiintynyt ja nyt jo tekee tiukkaa ajatella se uudessa kodissa :(
Joku saa RuuRukkasesta ihanan kissan.

Pieni ihana RuuRukkanen

Leo

Lana

Mörkö-Keiju

Bertta

Emilistä ei ole kuvaa vieläkään, annamme silmien parantua kunnolla ja sitten kuvataan! :)

1 kommentti:

Sanna, Viivi, Leija ja Metu kirjoitti...

voi kun Leon korvat on söpöset! Näitä lapsia kun kattoo niin tekee mieli ottaa "vielä yksi" ;)