sunnuntai 10. toukokuuta 2009

Bertta ja Emil

Piti ihan ottaa itseään niskasta kiinni jotta jaksaisi tännekkin väkertää jotain kun ulkona on harmaata ja aivan syksyinen keli vaikka nyt on kevät :(

Kotona on aivan järkyttävän hiljaista kun lapsia ei ole enää jäljellä kuin 2, Evakin lähti torstaina Jonnan ja Lolan luo joten desibelit on aika nollissa.
Lapsille eli Bertalle ja Emilille äiskän pois lähtö oli pirun kova paikka, Emil unohti vallan syömisen ja nuoppui pari päivää pakkoruokinnan avulla, nyt se on vihdoinkin taas löytänyt sen syömäpuolen itsestään, Bertta jaksoi huudella mammaa hetken ajan mutta keskitti sen jälkeen tarmonsa Emilin hoivaamiseen.

Nyt kun lapset ovat taas piristyneet ne viipottavat olohuoneessa isojen seassa ja tutkailevat taas maailmaa.

Myös pitkän pohdinnan jälkeen Emilille taisi löytyä kuitenkin se oma koti, niin ihana kuin tuo pieni roikkumaha onkin niin totuus on ettei kaikkea voi pitää ja koska Emilille tuntui löytyvän hyvä koti niin päädyimme siihen tulokseen että Emilinkin on aika muuttaa joskus meiltä pois.

Emilin silmä on hyvä, sitä ei tarvinnut leikata tai operoida mitenkään ja sitä ei ole enää viikkoihin tarvinnut hoitaa, lapsi näkee eteensä ja taakse ja silmästä ei ole haittaa :)

Niin rankka kuin tämä pentue olikin niin silti en vaihtaisi mitään pois, kun on nyt nähnyt ja kuullut lasten kuulumisia uusissa kodeissa niin olen hyvin hyvin onnellinen siitä että ne kaikki ovat elossa ja reippaita pieniä tuholaisia :) Kiitoksia siis eläinlääkäriasema Tuhatjalan osaaville eläinlääkäreille kaikesta hoidosta mitä näiden kanssa tarvitsimme, aloittaen Evangelinan elämän taistelusta jouluna: JonnaRiina Pulli, Reea Salomaa, Jenni Ranki ja tietenkin oma ell Milla Lehtinen!!

Nyt on minun aika suunnata katse syksyyn ja kouluun, kesä menee näyttelyissä ja Santtuseen tutustuessa, katsotaan niitä kasvatus asioita taas sitten joskus :)
Saatiinhan me aikaan sentään 5 kopallista DeLaSoul´sseja ennen tätä, 7 poikaa ja 11 tyttöä tekee yhteensä 18 pentua, ei huonosti :D

Emilillä on asiaa!

Nokinenä

Berttakin malttoi pysähtyä hetkeksi...

Ei kommentteja: