Unski

Tää on niin hyvä teksti Unskin omistajan Jennin kirjoittamana että ihan oli pakko postata se tännekkin:

"Nyt, kun olen vähän tutustunut siamilaiseen rotuun ihan kotioloissa, voin todellakin todeta, ettei vastaavanlaista kissaa ole minulla ennen ollut! Mukavin piirre on sylikissa-ominaisuus. Unski on aina sylissä (halusit tai et), jos istahdat. Se myös nukkuu yöt vieressä, kyljessä kiinni peiton alla. Huvittavaa on, että se aamulla herää säikähtäen herätyskelloon (aamu-uninen tapaus). Jos siltä kysyy, että "säikähditkö?", vastaus on "väää-äää-ääää". Unski on myös maailman kovin kehrääjä!"

"En voi Mirkaa ja Kaitsua koskaan kylliksi kiittää tästä pikku apinasta!"

Mikään ei lämmitä sydäntä niin paljon kuin se että uusi koti on tyytyväinen uuteen pentuunsa ja kaikki menee hyvin! Unski on ollut rohkein pieni kissa mitä meillä on koskaan syntynyt enkä koskaan epäillyt etteikö se pärjäisi ja Jennin luona sillä on maailman paras koti!!!

Kiitos Jennille Unskin hyvästä hoidosta, sanat eivät koskaan tule riittämään siihen miten kiitollinen olen että Unski pääsi niin hyvään kotiin!!

Unskilla kuvassa ikää huimat 2 viikkoa <3

ONNEA Koikkis!!

Meidän Koikkis täytti eilen 28.11 tasan 4 vuotta :)) Kauhean nopeasti se aika menee...

Muistan ikäni kun menin hakemaan Koikkiksen kotiin v. 2004 maaliskuussa Seinäjoen näyttelystä mihin kasvattaja Sanna sen toi, se oli niiiiiiin pieni ja ihana iso korvainen lepakko lapsi jolla oli maailman suloisin ilme ja maailman ihanin luonne <3

Nyt tuo pieni lepakko mies on jo 4vuotias iso pojan jytkylä joka silti on mamman oma kainalokananen ja mussukka <3 Minä varsinkin olen leimaantunut niin kovasti tuohon kissaan että ikävöin sitä joka hetki kun se ei ole vieressä pörisemässä, Koikkiksessa on vain se jokin joka osuu elämässä kohdalle vain kerran; elämäni suurin rakkaus!

Yhtään vähättelemättä meidän muita kissoja jotka ovat todella rakkaita ja ihania otuksia kaikki on pakko myöntää että kaikesta huolimatta Koikkis on se elämäni kissa kuten Kaitsulla oli Kiti vanhus aikoinaan :) Näiden paikkaa ei voi sydämestä kukaan muu valloittaa tai viedä!

Nauroimme juuri tänä aamuna Kaitsun kanssa että meidän kissoilla sitä on vasta outoja lempinimiä.. ei varmaan monenkaan kissaa kutsuta Mauno Annikiksi (Maxi)? tai Sleeping Budyksi (Tiuhti)? Eikä kenelläkään ole kotonaan Pallokorvaa Intiasta (Maxi)? :D
Tuo Tiuhtin kutsumanimi tuli ihan siitä kun se on niin kova poika nukkumaan ja sillä sekunnilla kun vedät sängystä päiväpeiton pois on Tiuhti jo käpertynyt kerällä tyynyn päälle odottamaan että milloin ruetaan nukkumaan.. se onkin meidän oma Sleeping Budy :D
Tämän lisäksi Tiuhtilta löytyy läjä muita nimiä: Hippo, Hipo, Tipo, Tiponen.. rakkaalla lapsella monta nimeä ja niin pois päin ;)

Terveisiä Turusta :)

Kotona ollaan taas :) Ihanaa päästä kotiin vaikka olikin ihan mielettömän mukava ja hauska reissuja jännittävä... nimittäin bussikuskin ajotaidoit joutuivat välillä kovalle koetukselle kun toisella kädellä puhuttiin puhelimeen ja toisella kädellä lähetettiin tekstiviestiä toisesta puhelimesta :o ja ihmisellähän on vain 2 kättä! Kaikesta huolimatta bussikuskimme oli erittäin mukava ja hyvät hermot omaava, vieressä joikasi mennen tullen sorsapilli (Jatsikatin Albert J. OSH n) ja veljensä A-molli, OSH n.. pojilla oli oikein kauniit ja kujertavat äänet ;)

Meillä reissu meni paremmin kuin olisin kuvitellut, mitä nyt pojat päättivät sturdissaan hakata toisiaan otsikkoon vähän väliä ja muistivat toki osoittaa mieliään myös arvosteluissa mutta muutaman "jäähyn" jälkeen yhteiselo alkoi toimia ja sunnuntaina nukuttiin jo samassa pesässäkin poikien kesken, Esme vähät välitti jätkien välien selvittelyistä.

Pikkusella oli molempina päivinä serttikisa Santuzzan Fandangon eli Hermeksen kanssa ja kaikesta jännityksestä huolimatta Pikkunen sai sekä Thealta että Martilta kotiin tuomisiksi CAC:t :) Elämäni ensimmäinen serttikisa ja niin pöljältä kuin se tuntuikin niin olin koko lauantain tooooosi hermostunut ja jännitin aivan kamalasti.. vertailussa tuntui että polvet pettää ja kädet tärisi aivan kamalasti.. onneksi Hermeksen omistaja Sofia taisi jännittää yhtä paljon ja kauhunsekaiset nauruhepakat ennen arvostelua auttoi siihen että meillä oli ihan mukavaa ja kissatkin pysyivät käsissä :D

Esme sai molempina päivinä EX 1:t ja todella kivat arvostelut :) Päästiin TP-valintoihinkin mutta neidin pienen koon vuoksi ja korvien takia jäätiin kakkosiksi molepina päivinä, vaan ei haittaa yhtään :) Onhan se pienempi kuin 5kk ikäinen pentu yleensä on mutta jos se ei pentuna olisi sitä Kortisoni pistosta saanut niin minulla tuskin Esmeä olisi...

Sunnuntaina Roope sai sitten ekan CAP:n kaikesta kiroilusta ja säksättämisestä huolimatta, päästiin TP-valintaankin mukaan mutta niiden roikku korvien keskellä meillä ei paljoa mahiksia ollut ;) Kivan arvostelun Roope Martilta sai ja paljon kehuja joten kovin olen ylpeä omista lapsistani <3

Kotiin kun päästiin niin Esme alkoi oksentamaan ja tätä on nyt jatkunut tähän aamuun.. tänään ei ole enää oksentanut mutta kakostelee kovasti ja on kovin vaisu. Olen pakko juottanut Rehydration Supporttia, a/d:tä + vettä ja kermaviiliä ettei pääse kuivumaan, huomasin myös eilen että sen kaikki hampaat heiluvat ja käteen jäi eilen jo yksi poskihammaskin joten mennään huomenna eläinlääkäriin kaiken varmuuden vuoksi. Kaikki kulmahampaat se on jo vaihtanut uusiin ja pysyviin joten aloin myös miettiä että voisikohan syy löytyä hampaistakin tuohon kipuiluun.. katsotaan mitä huomenna tapahtuu.

Sanin laskettuun aikaankaan ei ole enää kuin 3 päivää.. HUI! Käyn pe ostamassa emonmaidon vastiketta valmiiksi ja annan sijoituskotiin, yritän itse pysytellä pois synnytyksestä koska A. Sani inhoaa vieraita ihmisiä ylikaiken enkä halua riskeerata synnytystä olemalla vieraana ihmisenä läsnä ja B. jos meillä pörrää näyttelystä saatu vatsatauti niin missään nimessä en halua että Sani ja pennut sen saavat. Sijoituskodissa on kuitenkin pieneläinhoitaja (työkaverini) joten kyllä siellä pärjätään :) Hätätapauksessa pääsen kotoa onneksi hyvin nopeasti paikalle.

Lähtö lähellä... Turku kutsuu

Enää vajaa 11h ja sitten mennään..

Viimeiset pari päivää ollut yhtä hulinaa kun on pitänyt pestä kissoja ja pakata ja kaivella kaikki näyttelykamat kaapista :D

Roopen mä jo pesinkin tosin viikonloppuna, Esme joutui pesuun maanantaina ja sitten vielä keskiviikkona ihan kahteenkin kertaan: Ensin se ui aivan itse omatoimisesti vessanpöntössä (yök) ja sen jälkeen minä iskin sen vannaan ja pesin uudestaan...Tässä vaiheessa siitä löytyi hyppyrotta - vaihde ja se pomppi vannassa kuin mikäkin sammakko purren samalla suihkua ja muristen sille, muuten oli ihan kiltisti :D ja puhdaskin siitä tuli.

Pikkusenkin pesin ekan kerran viikonloppuna mutta pesaisin sen selän ja hännän vielä eilen kertaalleen kun suht nopeasti se näköjään rasvoittuikin, pakkasin pesuaineet mukaan että voin sen vielä hotellissa la iltana pestä jos on tarve, mikään muu kuin rasvanen kissa ei ole inhottavampaa :p

On ihan mukavaa lähteä pitkästä aikaa taas näyttelyyn omien kissojen kanssa :)

Sanin laskettuun aikaan on enää 8 päivää.. HUI! Neidin maha paisuu entisestään ja liikuminenkin alkaa hiljalleen olla tuskaista. Sain kuitenkin päätettyä mikä pentue tästä pentueesta tulee mutta sitä saatte odotella vielä viikon ajan... ;)

10 päivää jäljellä...

10 päivää enää jäljellä Sanin tiineyttä ja jännitys kasvaa, on tuo massu sen verran tois puoleinen että tasalukua en veikkaa 3 tai 5 pentua hyvinkin mahdollisesti tulossa, jos tulee enemmän niin mä varmaan pyörryn...

Mamma itse jaksaa ainakin vielä ihan hyvin, massu on jo jonkin verran laskeutunut ja varmasti se painaakin jo mutta silti mamma jaksaa kaverinsa Eetun kanssa välillä vähän riehaantuakkin ;)

Mua itseäni jännittää ihan tuhottomasti, kyseessä on kuitenkin meidän ihan ihka oma ja eka kasvatti joka saa pitkän odotuksen jälkeen omia vauvvoja <3 Sani on hirmuisen nätti tyttö ja tykkään siitä kovasti joten on tosi jännittävää odottaa millaisia mussukoita sieltä ulos tulee :) Jos isäänsä tulevat niin aivot ovat luultavasti jääneet matkan varrelle sitten..

Tiuhtin Winter Wonderland

Tiuhtilla oli tänään sydämmensä kyllyydestä hauskaa kun kaivoin varastosta muutaman muovikassillisen karvaleluja (nalleja sun muita). Tiuhtihan rakastaa kaikkea pehmoista ja siitä lähtien kun se meille tuli sillä on ollut milloin minkäkin laista karvalelua lelunaan jota se varjelee hirmuisen murinan kera, valitettavasti joudumme aika ajoittain vain hyvästelemään hyvin kärsineet pehmelelut kuten Possu Pontevan jolta Tiuhti repi silmät ja nenän irti ja jota Tiuhti 3v ajan retuutti niin että kun lopun aika koitti ei Possu Pontevasta ollut jäljellä muuta kuin pumpulikasa. Possu Ponteva kävi muuten näyttelyissäkin Tiuhtin kanssa ;)

Enivei, levittelin kaikki karvalelut sängylle ja eipä aikaakaan kun sekaan sujahti eräs nimeltä mainitsematon kissa... siinä se tunnin ajan istui koko karvalelu kasan keskellä hyvin tyytyväisenä ja valkkasi itselleen sieltä seuraavan uhrin :D Mukaan tarttui hyvin pyöreä ja pehmeä POSSU... Possut on ilmeisesti IN!

Kuulumisia :)

Vihdoinkin iski inspiraatio naputella tännekkin jotain kuulumisia :)

Olin viikko sitten Forssassa Ery-Sydin näyttelyssä yhdessä Kirsin ja Elviksen kanssa, kyydissämme matkusti myös Hanne ja Lisko. Näyttelyssä sitten lyöttäydyttiinkin Lauran ja Jyrkin poppooseen ja tulipahan muuten treenattua vatsalihakset unettoman yön jälkeen kuntoon kun naurua piisasi niin että meinasi välillä vessaan kiire tulla :p

Lauantaina oli ihan normaali päivä kaikin puolin mutta sunnuntaina sitten riitti juoksemista ja assarointia myös paneelissa :) Kirsin Elvis oli TP joten tietenkin minä Elviksen personal assistenttina sain hakea essun kaulaan ja raahata itseni paneeliin assariksi :p
Sitä ennen kuitenkin toimin ihanaisen Esterin (Meidän Texin sisko = Quan Twister) ja Sakuran (Quan Kawaii Sakura) assarina kantaen neidit omistajan pyynnöstä pöydälle. Esteri on kyllä niiiiiin valloittava persoona että <3 Katilla on kyllä maailman ihanin typy :)

Lauralla oli mahtava päivä vaikka Lilde jäikin rokotusten takia näyttelystä ulos nimittäin Lauran ja Jyrkin Robinsson (BAL b) oli VSA, Lauran Coco (BAL c 21) oli TP, Lauran kanelimuksut Fasu (OSH os) ja Siiri (OSH os 24) olivat kumpainenkin TP mutta paneelissa voiton vei sitten Siiri olemalla KPP ja näin ollen Laura oli paras kasvattaja kategoriassa IV :) ONNEA!!

Panelissa oli taas mukavaa hyöriä assarina kun näyttely oli suht pieni ja tuttujakin oli, kannoin sitten ISOOOOON ja punainen cooni pojan Punkun joka on meidän Sunrise Ave-pentujen iskä Haraldin paras kamu, oli siis ihanaa nähdä Leenaakin pitkästä aikaa :) On Muuten Punkulla maailman pisin häntä ja meinasi iskeä hätä kun piti saada se häntä ensin sieltä häkistä ulos ja sitten se kissa :D

Mutta kiitos siis kaikille tutuille mukavasti viikonlopusta: Kirsi, Hanne, Laura, Jyrki, Anneli, Kati, Aaltoset, Eeva, Soile ja ne monet joiden nimiä en enää muista *nolo*

Sanin synnytykseen on enää vajaa 2 viikkoa aikaa.. jännitys kasvaa päivä päivältä varsinkin kun Sanin massu on ihan järjetön ja toispuoleinen.. :p Minkähän laisen legioonan se sieltä ulos pusertaa?? Tekisi nyt mulle edes sen suklaatytön..suklaakilpparikin käy <3

Kuvia "viritetyistä" bokseista :D

No joo..sain peräti muutaman kuvan Esmen boksista ja sturdista ennenkuin kamera alkoi taas kettuilla :/ Se on liian monesti näköjään lennätetty kissojen toimesta lattialle kun ei jaksa toimia enää kuin vajaan 5minsaa... pitäis varmaan inventoida uuteen :D

Siinäpä kuva Esmen boksista (Atlas 10), en viitsinyt sisältä ottaa kuvaa kun siellä on vain se vaaleanpunainen pehmuste :) Nuo vauvvojen "makuupussit" on ihan mielettömän käteviä ja hyviä boksin suojuksia vaikkei ne aina yllä kiinni vetoketjulla mutta tuokin on laitettu pohjasta nauhoilla yhteen kun sellaisetkin noista pusseista useasti löytyy :)

Siinäpä toooooodella huono laatuinen kuva sturdista.. ei riitä valo ei :/ Enivei, vaaleanpunaista on joka nurkassa kuten nähdä voi paitsi riippukeinu on lehmäkuvioinen, onneksi siihen päälle löytyi vaaleanpunainen pieni fleece peitto jossa on yhdessä kulmassa sydän :) Uusi peti puuttuu edelleen, posti ei sitä ainakaan tänään vielä tuonut joten sisustus on hieman kesken... Nurkassa oleva vessa-astia on normaali musta dynolaatikko jonka ympärille liimasin lakanasta suojan :D

Toinen pissa-astia vaihtoehto on tässä... riippuu nyt kumman otan mukaan, tuo toinen on ehkä hieman liian "värikäs" muuten vaaleanpunaiseen sisustukseen vaikka siitäkin punaista löytyy :)

Poikien boksista yritän ottaa ensi viikolla kuvia kun palaan Forssasta :)

Pimp my Ride on nyt Pimp my kuljetusboksi

Inspiraatio taas tänään iski kun kävin viimeiset eurot tuhlaamassa Eko Torille (Eräänlainen kirppari) ja löysin sieltä vauvvojen osastolta kaikkea ihanaa ja ällösöpöä vaaleanpunaista ja nallekuvioista lakanaa ja peittoa :D

Päätin sitten tehdä oman version MTV:n Pimp my Ride ohjelmasta eli Pimp My Kuljetusboksi :D

Ensin tein Esmelle oman rinsessa boksin Atlas kymppiin, sopivan pieni tättärälle ja tiedän etten jaksa kantaa Turussa kolmea kissaa samassa boksissa joten pojat menee keskenään ja rinsessa menee omassaan :) Boksin sisälle tein pehmusteet muutamasta vanhasta peiton palasta ja vaaleanpunaisesta tyynyliinasta eli peitonpalat tyynyliinan sisään ja paketti boksiin! Boksin päälle taiteilin sitten vauvvojen makuupussista päällisen. Makuupussi on ihanan mintunvihreä jossa on nalleja :D Oven eteen taiteilin vielä sellaisesta vaaleanpunaisesta nallekuosisesta kangassuikaleesta suojan ettei tuuli mene boksiin ja palelluta pientä.

Seuraavaksi oli vuorossa poikien boksi Atlas 30. Sisälle laitoin pikku systerin vanhan tummanvihreän vauvvojen makuupussin niin että se on pussina siellä ja kissat ovat sen pussin sisässä, nauhoilla laitoin reunat kiinni boksiin ettei se valahda kissojen päälle. Sisään taiteilin peitoista ja samanlaisesta vaaleanpunaisesta tyynyliinasta lisäpehmusteet ja boksin päälle laitoin Kirsin ostaman ihanan vaaleansinisen nallekuvioisen suojan jonka sain URKin näyttelystä :)

Nyt alkaa olla kaikki mahdollinen kunnossa... väkersin viime viikolla sturdin vessa-astian ympärille pinkistä lakanasta "suojan" ettei ruma dynolaatikko pilaa muuten vaaleanpunaista sisustusta :D Nyt odotellaan enää uutta pinkkiä pesää saapuvaksi..

Sani kävi tiistaina ultrassa koska se alkoi olla hirmuisen levoton ja teki sänkyyn pesää hirveän muoruamisen kanssa. Ultrassa kuitenkin näkyi että kaikki on kunnossa ja lapsilla sydämet löivät reippaasti ja selkärankojakin oli jo löydettävissä :) Massu on hieman toispuoleinen joten luultavasti sieltä on tulossa pariton määrä pentuja, 3 kuulostaisi hyvälle mutta kyllä 5 on tervetulleita ;)

Iloa ja riemunkiljahduksia..

Nimittäin meidän ainoa Metallica muksu Unski on täysin terve!!!

Mietittiin yhdessä omistajan kanssa että josko Unskikin kävisi terveystarkastuksessa kaiken varuilta kun tässä sattui ja tapahtui kaikkea ei niin mukavaa joten eilen Unski sitten kävi Ell Jenni Kolehmaisen luona ja sai terveen paperit (tosin ne aivot edelleen uupuvat...)!!

Toinen riemunkiljahduksia aiheuttanut asia tänään on ollut Turokin tuomarijako :D (pienet ne on ilot mullakin..)

Lauantaina osaa ottaa ainoastaan Pikkunen ja Esme joten Thea Friskovecin pöydälle pääsee Pikkunen (JIPII) ja Esme menee sitten aivan uudelle tuttavuudelle eli Martein Tausenille.
Sunnuntaina mukana menossa on myös Roope ja koko kolmen kompanja menee Martti Peltosen (JEEEE) pöydälle :)

Tämän lisäksi Unskilainen tulee Jennin kanssa sinne ja Unskin arvostelee lauantaina Martein Tausen ja sunnuntaina Martti Peltonen :) Jänskättää jo vähän mitä tuomarit pikku jätkästä tykkäävät... hihii.

Ikävä :(

When I first saw you I already knew
There was something inside of you
Gonna love you 'til the end of time
You came into my life sent from above
Better than a dream, such a perfect love
And I'll adore you 'til the end of time
Nothing means more to me than what we share
No one in this whole world can ever compare
Now I know why they say the best things are free
Angel Of Mine!

***********************************************
Kunhan jaksan ja saan tietooni kaikki faktat niin kerron mitä tapahtui ja milloin.. nyt ei yksinkertaisesti pysty eikä jaksa puhua, sen verran pahalle tuntuu edelleen ja ikävä on liian suuri.

Kuvaterveisiä :)

Muutama kuva terveinen :)

Ekoissa kuvissa ekan pentueemme iloinen yllätys eli Suomen eka Kanelikilpikonna (OSH q).. näitä syntyi onneksi 2 ;) Eli tulevien jouluvauvvojemme mamma Sani (DeLaSoul´s Sunny Day)esittelee masuansa kun viikkoja on täynnä 5.

Urheileminenkin vielä onnistuu :D

Seuraavassa kuvassa on sitten toisen pentueemme ainoaksi jäänyt pentu Unski (DeLaSoul´s The Unforgiven, SIA n). Kuvat on ottanut Unskin omistajan Jennin kämppis Paula, kiitoksia molemmille upeista kuvista :)

DNA-testausta ja vauvamasu <3

Kyllä taas tänään repesi riemu kattoon kun tajusin tuossa Tintin kanssa mesessä jutellessa että enpä oikeastaan tiedäkkään 100% varmuudella mitä Esme kantaa geeneissään :D

Tuli puheeksi DNA-testaus kun sitä on nyt ihmiset alkaneet käyttää ja kerkesin jo leuhkia että meillä ei vielä sitä ole onneksi tarvittu.. ja pah, saman tien pieni pesukarhun näköinen otus jolla koko naama oli animondan penturuuassa istui syliin ja meikäläisellä välähti!

Nyt ihan hävettää kun muistan miten mietin ja tutkin sukutaulua ja tutustuin linjoihin ja laskeskelin mitä kukakin kantaa.. miten voi ihminen oikeasti sivuttaa niin hienosti sen tärkeimmän? :D Ajattelin vain koko ajan että ihanaa saada kissa joka kantaa suklaata kun sitä suklaatakin on kanelin lisäksi tulevaisuudessa kasvattaa... ja tänään se sitten iski että onhan sillä Esmellä 50% mahdollisuus siihen kaneliinkin :p Se joko kantaa suklaata tai kanelia.. *nolo*

Noh, asia ratkesi sillä että otan lapselta DNA-testin jotta saan tietoon mitä neiti nöpönenä kantaa ja tehdään suunnitelmat sitten sen mukaan :D

Sanilla on tiineyttä nyt takana 5viikkoa ja massu kasvaa :)) Hieman alkaa jännittää että noinkohan sieltä tulee VAIN 3 - 4... otamme varmuuden vuoksi RTG-kuvan ennen laskettua aikaa jotta tiedetään mihin valmistaudutaan!!

Neiti valopää ja somasti pyöristynyt massu <3

Luovuus iski..

Siis eilen, tänään ei ole tapahtunut muuta kuin sängystä ylös nouseminen :D

Sain eilen ihan hirveän inspiraation pestä ensinäkin tuon meidän sturdin (joka on siis vaaleanpunainen koska Koikkis sen sai valita...), sitten päätin tehdä sturdiin kunnon pohjallisen ja apuna siihen käytin sijauspatjasta leikattua pohjan kokoista palaa ja vaaleanpunaisen lakanan.
Koska olen ihan käpy ompelukoneen kanssa käytin kangasliimaa ja peitin petauspatjan siis vaaleanpunaisella lakanalla ja sain hienon ja suht paksun lämpimän pohjan sturdiin.

Koska perheessä on nyt myös pikku rinsessa (ja sillehän pitää tietysti olla kaikkea ällösöpöä vaaleanpunaista krääsää) niin "koristelin" sturdin sisältä ja ulkoa Tiimarista ostetuilla huopa perhosilla jotka sattumoisin ovat myös vaaleanpunaisia :D Tilasin samassa huumassa netistä vaaleanpunaisen pesän :D Tässä vaiheessa Kaitsun silmät pyörivät päässä sen merkiksi että hulluja on monenlaisia...

Virittelen vielä lisää vaaleanpunaisuutta sturdiin kunhan keksin että mitä :D Nyt pitäisi lähteä apteekkiin hakemaan Texille antibiootit... sen analirauhanen suoranaisesti RÄJÄHTI silmille tässä muutama ilta sitten ja sai aikaan ihan kunnon onkalon :/ Hyvä suihkuttelu vedellä ja suolaliuoksella muutaman kerran päivään, hyvä puhdistus jollain kirvelemättömällä aineella ja antibioottikuuri niin pitäisi alkaa rauhasen umpeutua, raukalla on nyt tötterö päässään ettei nuole sitä ja Esme roikkuu milloin tötterössä tai hännässä kiinni ja Texi parka yrittää kestää menossa mukana :p

Ostettiin eilen PissiPois - aineen tilalle Get Off merkkistä suihketta ja luoja että se tyrmäsi koko meidän huushollin kun suihkauttelin sitä sinne minne Pikkunen yleensä sitä häntäänsä väristelee... oltiin loppu ilta vähintään ihan "taivaissa" eikä ollut yhtään kiva olo :/ Ainakin tehokasta ainetta..